Terveiset jätekuormien kiehtovasta maailmasta! Tutkimme osana Circwaste-hanketta kotitalouksien elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä Helsingin ja Keski-Suomen seuduilla kesällä ja syksyllä 2021. Työtä tehtiin yhdessä paikallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa ja mukaan tutkimukseen saatiin sekajäte ja erilliskerätty biojäte. Molempia virtoja on tärkeää tutkia, sillä silloin saadaan kokonaiskuva elintarvikejätteen kokonaismäärästä ja miten jätteet kotitalouksissa lajitellaan.
Toiveena tietenkin on, että ruokahävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän ja että se päätyisi bio- eikä sekajätteeseen!
Tutkimusreitit oli valittu niin, että molemmilla alueilla selvitettiin erikseen jätemäärät talotyypeille, joista kerättiin vain sekajäte, sekä niille talotyypeille, joista kerättiin sekä sekajäte että biojäte. Elintarvikejäte jaoteltiin ruokahävikkiin eli alun perin syömäkelpoiseen ruokaan ja muuhun elintarvikejätteeseen kuten kahvinporot, hedelmien kuoret ja luut.
Edelleen ruokahävikki jaoteltiin eri ruokatyyppeihin kuten Vihannekset, Hedelmät ja marjat, Peruna, Leipä, Liha- ja kala, Juusto ja muut maitotuotteet ja Muut. Ryhmä Muut sisälsi erilaisia muihin tyyppeihin kuulumattomia ja useita raaka-aineita sisältäviä ruokia kuten valmis- ja kotona valmistetut ruoat, maustekastikkeet, makeiset ja jälkiruoat. Lajittelututkimuksessa ei pysty tutkimaan nestemäisiä viemäriin kaadettavia tuotteita kuten nestemäisiä maitotuotteita tai juomia.
Työtä tehtiin siten, että sekajätekuormista otetiin noin sadan kilon näytteitä, jotka lajiteltiin. Jätelaitosyhdistykset lajittelivat sekajätteen ja me Luonnonvarakeskuksessa lajittelimme elintarvikejätteen. Yhteistyöllä voimavarat pystytään yhdistämään ja resurssit tulevat käyttöön tehokkaasti!
Tulokset näyttävät seuraavilta: Helsingissä elintarvikejätettä syntyi yhteensä asukasta kohti noin 64 kiloa ja Keski-Suomessa 48–57 kiloa. Ruokahävikkiä syntyi Helsingissä 26 kiloa asukasta kohti ja Keski-Suomessa 16–19 kiloa. Ruokahävikki jakaantui eri ruokatyyppeihin siten, että eniten hävikkiä syntyi tuoretuotteista kuten vihanneksista, juureksisista, hedelmistä ja leivästä. Näiden lisäksi ruokahävikkiä aiheutui myös ryhmän Muut koti- ja valmisruoista sekä liha-, kala- ja maitotuotteista.
Eläinperäisten tuotteiden vaikutus ympäristöön ja ilmastoon on huomattava, joten niiden poisheittämiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
Helsingissä elintarvikejätettä on tutkittu aiemminkin ja tulokset ovat linjassa niiden kanssa, kuitenkin määrät ovat hieman kasvaneet vuodesta 2018. Syynä tähän on luultavasti korona ja sen myötä lisääntynyt kotiaika: etätyöt ja suljetut ravintolat lisäävät kotona syömistä ja ruoanvalmistusta. Lajittelun eteen pitää vielä tehdä työtä ja kannustaa kotitalouksia parempaan, edelleen iso osa, jopa yli puolet elintarvikejätteestä päätyy sekajätteeseen.
Kotitalouksista aiheutuu noin puolet kaikesta elintarvikejätteestä, joten se on avainasemassa, kun mietitään elintarvikejätteen ja ruokahävikin puolittamistavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Useiden vuosien jätemääriä seuratessa alenemaa ei vielä voi nähdä, toisaalta tieto ei ole ollut täysin yhdenmukaista tai vertailukelpoista. Yleisesti jätemäärät ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina, määrät ovatkin olleet verrannollisia talouskasvuun. Kotitalouksien elintarvikejätteen vähentämisen ytimessä on tietoisuus omasta toiminnasta ja ruoan arvostuksesta. Opastuksella, viestinnällä ja ruokakasvatuksella on tässä suuri merkitys. Olemme kaikki vastuussa omasta hävikistämme!
tutkija Kirsi Silvennoinen, Luonnonvarakeskus
Tutkimus tehtiin yhteistyönä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY), Keski-Suomen liiton, Sammakkokangas Oy:n ja Mustankorkea Oy:n kanssa. Erityiskiitokset tutkimuksessa mukana olleille lajittelijoille: Salla Leskinen, Milja Lahdenvesi, Elina Puranen, Vivi Wendelin ja Tanja Pelkonen.
Kotitalouksien elintarvikejäte 2021: Seka- ja biojätteen lajittelututkimus Keski-Suomi ja Helsingin seutu.