Uutinen 2.11.2022 klo 13.49
© Ville Jäppinen
Uudelleenkäyttö on keskeinen osa kiertotaloutta. Kun tuotteet ja tavarat pysyvät käytössä, vähenevät sekä neitseellisten luonnonvarojen tarve että jätemäärät. Lisäksi uudelleenkäyttö luo työpaikkoja ja tukee heikossa asemassa olevia.
Uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja
Uudelleenkäyttö tarkoittaa sitä, että tavarat käytetään uudelleen samassa tarkoituksessa, kuin mihin ne on alun perin tehty. Uudelleenkäyttö vähentää uusien luonnonvarojen oton tarvetta ja jätteiden määrää. Vuonna 2021 pelkästään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kautta kiersi 5,6 miljoonaa tuotetta uusille omistajille, eli lähes puoli miljoonaa tuotetta joka kuukausi. Nämä tuotteet säästivät neitseellisiä luonnonvaroja yhteensä noin 51 miljoonaa kiloa.
Uudelleenkäytöllä on myös myönteisiä ilmastovaikutuksia, koska tavaroiden tuotannon ja kuljetusten tarve vähenee. Sitra on arvioinut, että jos ihminen ostaa kaiken tarvitsemansa käytettynä, hänen hiilijalanjälkensä pienenee 11 prosentilla vuodessa. Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimuksen mukaan puuvillaisen rullapyyhkeen uudelleenkäyttö pienensi sen hiilijalanjälkeä 24 prosenttia ja vedenkulutusta 47 prosenttia käyttökertaa kohden verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei käytetä uudelleen.
Työtä ja sosiaalisia hyötyjä
Ympäristökysymysten lisäksi uudelleenkäyttö tarjoaa ratkaisuja köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen tavoitteisiin. Monille heikommin toimeentuleville kotitalouksille uudelleenkäyttö voi olla talouden ja toimeentulon kannalta merkittävää, kun tarvittavat tavarat voidaan hankkia uusia tuotteita edullisemmin.
Uudelleenkäyttö tarjoaa merkityksellistä työtä. Euroopan uudelleenkäyttötoimijoiden verkoston (RREUSE) mukaan uudelleenkäyttö tuottaa työtä 70 työpaikan verran 1 000 materiaalitonnia kohti. Uudelleenkäytön kentältä löytyy monenlaisia tehtäviä matalan kynnyksen töistä korkeaa asiantuntemusta ja osaamista vaativiin töihin. Merkittävää on myös heikommassa asemassa olevien mahdollisuus työllistyä. Suomessa kierrätys ja uudelleenkäyttötyö on jo nyt yksi merkittävimmistä aloista, joille työllistytään tukityöllistämisen kautta.
Uudelleenkäyttömääriä selvitettiin Suomessa
SYKE on selvittänyt vuonna 2022 Suomen uudelleenkäyttömääriä Euroopan unionin raportointia varten. Kyselytutkimuksessa selvitettiin tekstiilien, huonekalujen, elektroniikan sekä rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden uudelleenkäyttöä. Kysely lähetettiin alan toimijoille kuten kirpputoreille, kierrätyskeskuksille, nettikaupoille ja rakennustarvikkeiden kierrättäjille.
Selvityksen perusteella tekstiilit on kappaleissa mitattuna Suomen suurin uudelleenkäytettävä tuoteryhmä. Kun kappaleina raportoidut tavarat muutetaan painoksi, nähdään, että tekstiilejä ja huonekaluja kiertää uudelleenkäyttöön lähes saman verran.
Nukkuva pääoma tuottamaan
Kulutustavaroista saadaan tällä hetkellä uudelleenkäyttöön SYKEn mukaan vain noin kaksi prosenttia, vaikka kansainvälisten tutkimusten mukaan potentiaalia olisi 10–20 prosenttia, jopa 50 prosenttia tuoteryhmästä riippuen.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi vaatekaapeissa nukkuu käyttämättömänä jopa noin 66 prosenttia vaatteista. Rahassa tämä vastaa miljardeja, jotka voidaan vapauttaa kulutukseen ja samalla vähentää tarvetta tuottaa uusia vaatteita.
Uudelleenkäyttöä ja sen potentiaalia ei ole yhteiskunnallisessa kehittämisessä huomioitu riittävästi. Jätehuollossa on panostettu huomattavasti enemmän jätteen energiahyödynnykseen ja materiaalien kierrätyksen organisointiin. Uudelleenkäyttöä ja sen potentiaalia tulisikin tutkia lisää sekä kehittää uudelleenkäyttötoimintaa oleellisena osana kiertotaloutta.
Mediaretki 2.11.2022: Uudelleenkäytön aika on nyt!
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestivät mediaretken osana Kohti kiertotaloutta (CIRCWASTE) -hanketta. Medialla oli harvinainen tilaisuus päästä Kierrätyskeskuksen kulissien taakse katsomaan mitä kierrätyskeskukseen tuoduille tavaroille tapahtuu. Mediaretkellä tutustuttiin käytännössä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen uudelleenkäyttötoimintaan Nihtisillan tavaratalon kulisseissa: tavaroiden lajitteluun, luonnonvaralaskentaan ja verstastoimintaan. Lisäksi kuultiin uudelleenkäytön määristä ja kehitysnäkymistä Suomessa ja Euroopassa sekä uudelleenkäytön merkityksestä.
Tilaisuuden esitysmateriaalit:
Lisätietoja antavat:
- Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus: Hanna Lilja, johtaja, kestävä elämäntapa ja kiertotalous, etunimi.sukunimi@kierratyskeskus.fi, p. 050 501 4850
- Uudelleenkäytön määrät: suunnittelija Joona Koskinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 038
- Circwaste-hanke: hankkeen vastuullinen johtaja, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 1437
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on yleishyödyllinen yritys, jonka tavoitteena on vähentää luonnonvarojen kulutusta, kasvattaa ympäristötietoisuutta sekä lisätä osallisuuden ja työnteon mahdollisuuksia. Yritys ei jaa voittoa omistajilleen. Kaikki tuotot käytetään toiminnan edistämiseen: ympäristötyöhön ja työllistämiseen.
Kierrätyskeskuksella on pääkaupunkiseudulla 12 myymälää sekä valtakunnallisesti toimiva verkkokauppa. Vuonna 2021 Kierrätyskeskuksen kautta päätyi uudelleenkäyttöön kaikkiaan noin 5,6 miljoonaa tavaraa, joista 55 % myytiin ja 45 % jaettiin ilmaiseksi. Uudelleenkäytöllä säästettiin vuoden aikana 51 miljoonaa kiloa kiinteitä luonnonvaroja ja 2,3 miljardia litraa vettä sekä vältettiin 12,3 miljoonan kilon edestä hiilidioksidipäästöjä.
Suomen ympäristökeskus SYKE
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus SYKE vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Circwaste-hanke
Suomen ympäristökeskus koordinoi ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Hankkeessa tunnistetaan tehokkaimpia konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi.