Oletko koskaan miettinyt, kuka päättää siitä, minkälaisia tavaroita ja palveluita työ- tai opiskelupaikallasi on ja millä rahoilla niitä hankitaan? Julkinen sektori eli esimerkiksi valtio, kunnat ja valtion liikelaitokset hankkivat julkisilla varoilla palveluita ja tavaroita vuosittain noin 35 miljardilla eurolla, joka on lähes viidennes Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla onkin sekä velvollisuus että mahdollisuus käyttää näin suurta ostovoimaansa viisaasti edistämällä kestäviä, vastuullisia ja innovatiivisia hankintoja sekä tehostamalla julkisten varojen käyttöä.
Kestävillä hankinnoilla kohti ympäristöystävällisempää ja terveellisempää elinympäristöä
Julkiset toimijat, kuten kunnat, voivat hankintoja suuntaamalla vaikuttaa työntekijöiden ja asukkaiden terveyteen sekä ympäristön hyvinvointiin. Julkisen sektorin hankintayksiköt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä toimijoita, joilla on paljon valtaa sekä tärkeä rooli ympäristöystävällisemmän ja terveellisemmän elinympäristön luomisessa. Hankintayksiköiden hankintalinjaukset eli vaatimukset siitä, millaisia tuotteita ja palveluita halutaan ostaa, voivat parhaimmillaan ohjata markkinoita ja kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan.
Mahdollisuudet vähentää julkisen toimijan omasta toiminnasta syntyviä negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä edistää kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja ovat hyvin laajat. Tilaaja voi oman organisaationsa niin linjatessa asettaa hankinnoilleen erilaisia kriteerejä liittyen esimerkiksi vähähiilisyyteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, tuotteissa käytettyihin kemikaaleihin sekä sosiaaliseen ja eettiseen vastuullisuuteen. Jos kriteereitä ei käytetä, niin yritysten ei tarvitse tarjouksissaan ottaa tällaisia asioita huomioon.
Hankkijoiden työ on vaativaa ja kaipaa tukea
Hankintatyö on haastavaa, sillä hankintaprosessi itsessään on jo vaativa kokonaisuus ja se sisältää paljon huomioitavia yksityiskohtia. Hankintojen valmistelu vaatii usein aikaa ja resursseja, joita lähtökohtaisesti on usein liian vähän. Uusien kriteereiden, kuten kiertotalousnäkökulmien tai haitallisten kemikaalien huomioiminen hankinnoissa, saattaakin tuntua vaikealta ja työläältä.
Hankintalaki velvoittaa edistämään hankinnoissa kestävyyttä, vastuullisuutta ja innovatiivisuutta. Näiden tavoitteiden sisällyttäminen hankintoihin vaatii sen, että hankintatyötä tekevät saavat organisaatiossaan tukea ja tietoa. Siksi julkisten organisaatioiden olisikin laadittava edellä mainittuja teemoja huomioivat strategiset tavoitteet, selkeät hankintaohjeistukset sekä ennen kaikkea varmistaa resurssien riittävyys hankintaprosessin suunnittelu- ja toteutusvaiheelle. Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan hankkijoiden osaamisen kehittäminen sekä ymmärryksen lisääminen siitä, missä hankinnoissa ympäristö- ja sosiaalinäkökulmat kannattaa huomioida ja miten.
Kokemusperäistä tietoa kaivataan
Kestävät hankinnat kiinnostavat esimerkiksi kunnissa ja hankintoja halutaan kehittää. Kokemusperäistä tietoa siitä, miten käytännössä toteutetaan kestäviä, turvallisempia ja innovatiivisia hankintoja, kaivataan jatkuvasti. Onneksi ajantasaista tietoa, työkaluja ja onnistuneita hankintaesimerkkejä on tarjolla yhä enemmän.
Suomessa ja muualla maailmassa on toteutettu lukuisia onnistuneita erilaajuisia kestäviä hankintoja. Tukea on tarjolla myös useiden eri tahojen toimesta. Esimerkiksi KEINO-osaamiskeskus tukee hankintayksiköitä kestävien ja innovatiivisten hankintojen toteuttamisessa. Osaamiskeskusta koordinoi iso joukko asiantuntevia organisaatioita. Ohjeistusten, hankintatyökalujen ja tukipalveluiden avulla hankintojen strategisia linjauksia ja hankintaohjeita voidaankin kehittää kestävään suuntaan.
Tietoa ja työkaluja tuotetaan hankintayksiköille myös erilaisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulu on mukana Circwaste – Kiertotalouden palvelukeskus -osahankkeessa, jossa toteutetaan erilaisia resurssitehokkuuden tukipalveluita. Yksi kokonaisuus on julkisten hankintojen tukipalvelu, jossa edistetään resurssitehokkaita ja kemikaaliviisaita julkisia hankintoja. Palvelukeskus tuottaa ja välittää tietoa julkisten hankintojen parissa työskenteleville muun muassa erilaisten toimeksiantojen kautta. Viime vuonna toimeksiantojen pääteemana oli haitalliset aineet resurssitehokkaissa hankinnoissa ja tänä vuonna keskitytään rakentamiseen liittyviin asioihin.
Hankintatyökaluista apua hankintaprosessiin
Yksi esimerkki Turun ammattikorkeakoulun toteuttamasta toimeksiannosta on selvitystyö Porin kaupungille. Tehtävänä oli koota yhteen erilaisia olemassa olevia kestäviä hankintoja tukevia työkaluja ja esitellä niitä. Kestävää hankintaa tukemaan on laadittu useita työkaluja, joiden avulla voidaan miettiä hankintoja eri näkökulmista. Voidaan esimerkiksi miettiä hankinnan elinkaarikustannuksia, hiilidioksidipäästöjä tai haitalisten kemikaalien esiintymistä. Myös työkaluformaatit vaihtelevat, osa on ohjelmistoja, materiaalipankkeja tai Excel-pohjaisia laskenta- ja kilpailutuspohjia. Työkalut auttavat hahmottamaan, mikä vaihtoehto voisi olla kokonaisvaltaisesti järkevin huomioiden sekä ympäristön että taloudellisuuden. Lista löydetyistä työkaluista on ladattavissa tämän blogikirjoituksen lähdeluettelosta.
Esimerkiksi hankinnan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista ja kustannuksista saadaan tietoa elinkaariarviointityökalujen (Life Cycle Assessment, LCA & Life Cycle Costing, LCC) avulla. Elinkaarinäkökulmassa huomioidaan laaja kirjo erilaisia asioita kuten materiaalien hankinta ja prosessointi, kuljetus, tuotteen valmistus, jakelu, käyttö, huolto, kierrätys ja käytöstä poisto. Näiden käytön tueksi on laadittu ohjeita ja standardeja sekä erilaista tietokantoja. SYKE on kehittänyt muun muassa JUHILAS-työkalun, joka sisältää hiilijalanjälkilaskurit ja ohjeen viidelle eri tuoteryhmälle.
Hankintatyökalu voi olla myös uusi toimintamalli. Hankintayksikössä voidaan miettiä sitä, kuinka hankintatyötä tekevät saisivat mahdollisimman helposti tietoa ja tukea esimerkiksi ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Tällainen toimintamalli on käytössä esimerkiksi Tukholmassa, jossa kaupungin kemikaalikeskuksen asiantuntija tekee töitä hankkijoiden kanssa samassa toimistossa tarjoten nopeasti tukea hankintojen suunnitteluun, kun kyseessä on haitalliset kemikaalit.
Kestävien hankintojen konkreettiseen tekemiseen on löydettävissä tukea sekä suuri määrä erilaisia työkaluja ja toimintamalleja. Ongelmana usein onkin se, että työn arjessa näihin ei ehditä tutustumaan tai niiden käyttöä ei tueta omassa organisaatiossa. Tavoitteena tulisikin olla se, että jokaisessa julkisen sektorin organisaatiossa ollaan sitouduttu kestävien hankintojen tekemiseen koko organisaation tasolla.
suunnittelija Milla Popova ja projektipäällikkö, Hannamaria Yliruusi
Turun ammattikorkeakoulu
Kirjoitus on julkaistu Turun sanomissa Maailmanparantajat -blogissa 30.4.2020.
Lähteet ja lisätietoa