Uutinen 24.6.2019 klo 13.55
SER-jätettä. © Unsplash
Kierotalous on ajankohtainen aihe Suomessa. Juuri julkaistun hallitusohjelman yksi tavoitteista on vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouden ratkaisuihin liittyy kemikaalien ja haitallisten aineiden riskien näkökulmasta sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tätä aihetta käsiteltiin Circwaste-hankkeen toteuttamassa webinaarissa Haitalliset aineet.
Kestävän kiertotalouden tavoitteena on pitää materiaalit ja tavarat mahdollisimman pitkään kierrossa samalla kun poistetaan haitalliset aineet kierrosta. Tehtävä ei ole helppo. Ongelmavyyhdin purkamiseen on kuitenkin mietitty eri keinoja. ”Tarvitaan tutkimustietoa, lainsäädäntöä ja uusia liiketoimintamalleja ongelmien ratkaisemiseksi”, tiivistää haitallisten aineiden ryhmäpäällikkö Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta.
Materiaalin ja tuotteiden maineella on suuri merkitys eri sidosryhmille. Asiakkaiden pitää saada voida luottaa siihen, että haitallisten aineiden riskinhallinta on materiaaleja tuottavalla yrityksellä kunnossa. ”Ennen haittaa meillä tulee jo olla hallussa työkalut riskien arvioimiseen yhteisten pelisääntöjen kautta, laatu voidaan varmistaa esimerkiksi raja-arvojen ja laadunvarmistuksen kautta”, Salminen kertoo.
Oman haasteensa tuovat eri materiaalien erilaiset kiertonopeudet, esimerkiksi ruokapakkaukset kiertävät paljon nopeammin kuin rakennusmateriaalit. Haitallisuus voi tulla materiaaleihin myös käytön aikana, esimerkiksi maalauksen kautta.
Jäte voi myös saada vapautuksen jäteominaisuudestaan esimerkiksi End Of Waste -kriteeristön kautta. Tällä hetkellä betonijätteelle laaditaan kansallista EoW-kriteeristöä. Myös muoville mietitään tällä hetkellä vastaavaa soveltuvuusmenettelyä kuin betonille.
SER-jätteen kierrätysastetta voidaan nostaa
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eli SER-jäte on yksi valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisimmistä jätejakeista. ”Esimerkiksi yhdessä kännykässä voi olla 40–50 erilaista mineraalia, joista monista päätyy alle prosentti kierrätykseen”, kertoo WEEE-tuotepäällikkö Tatu Karlström Kuusakoski Oy:stä.
Kuusakoskella elektroniikan kierrättäminen työllistää tällä hetkellä noin 100 työntekijää. Purkuvaihe on käsityötä ja siinä materiaalin kierrätysastetta voidaan olennaisesti nostaa. Laitteiden laskevat metallipitoisuudet tuottavat kierrätykseen omat haasteensa. ”Aikaisemmin elektroniikka kasattiin ruuveilla, jolloin purkaminen onnistui helpommin, tänä päivänä osia liimataan yhteen, mikä tekee osien purkamisen lähes mahdottomaksi”, Karlström kertoo.
Perinteisen kierrätyksen lisäksi Kuusakoski toimittaa sähkölaitteita myös uudelleenkäyttöön. Kuusakosken kautta kiertää uudelleenkäyttöön IT-laitteita noin 40 000 kpl vuodessa. ”Laitteille tehdään ylikirjoituskäsittely, poistetaan alkuperään viittaavat merkinnät, tarvittaessa kunnostetaan ja myydään sitten eteenpäin tukkuostajille”, Karlström kertoo. Muutaman vuoden palvellut bisnes-kannettava voi päätyä kunnostuksen jälkeen esimerkiksi opiskelijoille hyväksi työskentelykannettavaksi. Ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden komponentit eivät vanhene yhtä nopeasti kuin kuluttajamalleissa.
Haitalliset aineet ovat ajankohtainen aihe myös SER-jätteen kohdalla. ”Teemme aktiivisesti tähän liittyvää tutkimustyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa”, Karlströn kertoo.
Mikromuovit puhuttavat kaikkialla
Muovit ja mikromuovit ovat nousseet usein esiin mediassa. Suomen ympäristökeskuksessa tutkitaan, miten paljon ja mistä mikromuovia kertyy vesistöihin. Mikromuovit kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta. ”Suurin mikromuovin päästölähde on liikenne, hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja autonrenkaista. Esimerkiksi henkilöauton kahdeksan kiloisen renkaan painosta voi kulua sen käyttöaikana pois noin 10–20 prosenttia”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Outi Setälä.
Muovin raaka-aineiden tuotanto on myös yksi merkittävä mikromuovin päästölähde. Mediassa puhutaan myös paljon erikseen lisätyistä mikromuoveista esimerkiksi kosmetiikassa, mutta näiden osuus kokonaismäärään nähden on pieni. Määräarviot pohjaavat tilastoituihin tietoihin tuotteiden ja materiaalien kulutuksesta sekä mittauksiin ja arvioihin mikromuovien syntymekanismeista ja hiukkasten määristä.
EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan jätevesien puhdistamoiden mikromuovien puhdistuskyky vaihtelee. Suomessa puhdistamoiden puhdistustaso on hyvä. Esimerkiksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten mukaan jätevedestä saadaan puhdistettua 99 prosenttia mikromuoveista. Nämä mikromuovit jäävät kuitenkin jätevesilietteeseen, joka vaikeuttaa lietteen jatkokäyttöä.
Päivän esitykset
Lisätietoja
- Jani Salminen, ryhmäpäällikkö, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Outi Setälä, johtava tutkija, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tatu Karlström, WEEE-tuotepäällikkö, Kuusakoski Oy, etunimi.sukunimi@kuusakoski.com