Ilmastokeskustelu on käynyt tänä syksynä kuumana hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n tuoreimman raportin myötä. Raportissa esiin tuodut lämpötilan nousun vakavat vaikutukset elämään maapallolla ovat omiaan nostattamaan ilmastoahdistuksen tunteen, eikä turhaan. Mutta milloin lopetetaan keskustelu ja aletaan tositoimiin?
Kunnat valtiota kunnianhimoisempia
Kansallinen media nosti lokakuussa Sitran selvityksen innoittamana vahvasti esiin kaupunkien ja kuntien valtiota kunnianhimoisemmat tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Porvoo nousi tässä keskustelussa esiin edelläkävijäkuntana, joka on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Porvoon lisäksi yhä useampi kunta toteuttaa strategiaa, jossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnalta valtiota nopeampia toimia ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen saralla. Sitran selvityksen mukaan jo yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030.
Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen yhdistetään julkisessa keskustelussa usein autoiluun, asumiseen ja ravintoon, mutta kiertotalous jää vähemmälle huomiolle. Kiertotaloudella on kuitenkin valtava rooli ilmastotalkoissa, sillä Sitran mukaan lähes 70 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä liittyy materiaaleihin. Kunnat ovat ottaneet myös materiaalitehokkuudessa edelläkävijän roolin, sillä ne edistävät vahvasti kiertotaloutta ja ihmisten kestävää arkea.
Onko päästöjen rajoittamiseen liittyvä dilemma nyt siis ratkaistu, kun kunnat ovat ottaneet asemansa etujoukoissa ilmastonmuutoksen vastustajina ja kiertotalouden edistäjinä?
Valtion tukea tarvitaan, ihmisillä suuri rooli
Vaikka päästöt syntyvät kuntien rajojen sisäpuolella, on lähes jokaisen kunnan alueella myös sellaisia päästölähteitä, joihin kunnan on todella vaikea tai jopa mahdotonta vaikuttaa. Jotta kuntien toimintaa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kiertotalouden edistämisessä pystytään tukemaan, tarvitaan myös valtiotason pitkäjänteistä ja johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä taloudellisia että lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja, joiden varaan kunnat voivat rakentaa ilmastotyötään.
Vaikka kunnallisella, kansallisella ja kansainvälisellä politiikalla on iso merkitys ilmastotalkoissa, ei sovi unohtaa yksittäisen ihmisen merkitystä. Meidän jokapäiväisillä valinnoillamme ja kulutustottumuksillamme on valtava painoarvo, kun valloillaan on kysynnän ja tarjonnan laki. Tämä onkin hyvä muistaa näin joulun kynnyksellä, kun ihmisillä on perinteiseen tapaan taipumusta suunnistaa sankoin joukoin joululahjaostoksille.
Porvoossa päättyi juuri kansainvälinen hanke ”Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö”, jossa kahdeksan porvoolaista kotitaloutta kokeili elää kestävämpää arkea hiili- ja materiaalijalanjälkeään pienentämällä. Mukana oli myös 13 yritysyhteistyökumppania, jotka tarjosivat palveluitaan veloituksetta kotitalouksille. Tulokset paljastetaan loppuvuoden aikana, mutta jo nyt hanketta voi pitää erittäin onnistuneena.
Lisätietoa kestävien elämäntapojen kiihdyttämöstä löydät Porvoon kaupungin verkkosivuilta.
Sanna Päivärinta
kestävän kehityksen asiantuntija
Porvoon kaupunki
sanna.paivarinta@porvoo.fi