Jätehuollon tila Venäjällä on jo pidempään ollut murheenkryyni. Pursuilevat kaatopaikat erityisesti Moskovan ja Pietarin lähistöillä sekä niistä ympäristöön pääsevät myrkyt on uutisoitu näyttävästi myös Suomessa. Sen sijaan rajantakaisen maaseudun jätehuollon tilaan on kiinnitetty vähemmän huomiota julkisuudessa, vaikka Karjalan kävijöille roskaantuminen on tuttu ilmiö.
Jätehuolto lapsenkengissä
Samaan aikaan kun Suomessa pohjoiskarjalaisella maaseudulla tuskaillaan pitkää matkaa lähimmän kirkonkylän muovi-, metalli-, lasi-, paperi- ja pahvinkeräyspisteelle, Venäjän Karjalassa jätehuollon infrastruktuuri on alkutekijöissään.
Esimerkiksi noin tuhannen asukkaan Vieljärvellä on ympäri taajamaa sijoitettuna 12 sekajäteastiaa, pienemmissä kylissä ei välttämättä yhtään. Biojätteet päätyvät usein kompostiin, mutta infrastruktuurin puute näkyy kylänraittien, teidenvarsien ja metsien roskaantumisena. Jätteitä saatetaan niin ikään polttaa takapihalla tai pellonreunassa, ja auton öljynvaihto on näppärä suorittaa tienvarren rampilla.
Kylistä kerätty sekajäte viedään edelleen kaatopaikalle. Laillistettujen kaatopaikkojen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä, joten suuri osa jätteestä päätyy laittomille kaatopaikoille.
Kunnianhimoisia suunnitelmia
Jätehuollon surkeaa tilaa on lähdetty Venäjällä parantamaan uudella jätelainsäädännöllä. Uuden lain mukaan jokaisen alueen on valittava jätehuolto-operaattori, joka vastaa jätteiden keruusta, kuljetuksesta, käsittelystä ja loppusijoittamisesta sekä perii jätemaksut kotitalouksilta ja muilta jätteen tuottajilta.
Uudistusten myötä myös Karjalassa aiotaan toimeenpanna kolmivuotinen kierrätyksen edistämissuunnitelma, korvata nykyiset lailliset ja laittomat kaatopaikat uusilla, ympäristövaikutukset paremmin huomioivilla kaatopaikoilla sekä aloittaa jätteiden käsittely. Sekajätteen keräysastioiden määrää lisätään, ja tämän vuoden alussa aloitetaan muovijätteen erilliskeräys. Vuonna 2020 aloitetaan biojätteen erilliskeräys ja vuonna 2021 kotitalouksista kerätään erikseen myös lasi- ja paperijäte.
Kierrätyksen perinne katkennut
Jätehuollon tila huolestuttaa myös asukkaita. Tapasimme Vieljärvellä jäteastian äärellä karjalaisnaisen, joka piti roskaantumista ja jätepisteiden kuntoa merkittävinä ongelmina. Hän ei kuitenkaan nähnyt mielekkäänä aloittaa jätteiden lajittelua kotona. Neuvostoliiton aikaiset jätteiden kierrätysjärjestelmät on ajettu alas, ja jätteiden hyötykäyttö unohdettu. Nykyisin esimerkiksi tölkkien ja pullojen palautus on mahdollista vain kaupungeissa ja palauttajat ovat lähinnä yhteiskunnan vähäosaisia, joihin kansalaiset eivät halua samaistua.
Myös Vieljärven kunnanjohtaja piti epätodennäköisenä, että jätehuollon kehittämissuunnitelma toteutuu aikataulussa. Vastuu jätehuollosta on jaettu alueellisen operaattorin ja kuntien välillä, mutta on vielä epäselvää, miten toteutus rahoitetaan paikallistasolla. Osana jätehuollon uudistusta jätemaksut ovat nousseet jo nyt, vaikka asukkaille ei ole vielä tarjolla parempia palveluita tai lajittelumahdollisuuksia. Tämä on aiheuttanut monissa ihmetystä ja voi entisestään vähentää kansalaisten kiinnostusta kierrätykseen.
Kiertotalouden ensi askeleita Karjalassa
Ilmassa on myös toivoa. Vierailimme Sortavalassa paikallisten yrittäjien upouudessa jätteiden käsittelylaitoksessa, joka on valmiina aloittamaan sekajätteen käsittelyn kun sopimus jäteoperaattorin kanssa saadaan vahvistettua.
Yrittäjien suunnitelmissa on ainakin muovin, metallin ja lasin lajittelu. Kierrätysmuovista yrittäjät suunnittelivat valmistavansa 3-D tulostusnauhaa ja hyötykäyttöön soveltumattomat jätteet voisi lopuksi polttaa käsittelylaitoksen yhteyteen rakennettavassa polttolaitoksessa, josta energia johdettaisiin valtakunnan verkkoon. Lisäksi yrittäjät visioivat metaanin talteenottoa biojätteestä.
Myös Vieljärvellä on otettu askelia jätehuollon kehittämiseksi. Jo tämän vuoden aikana sekajätteen keräysastioiden määrä kaksinkertaistuu, ja suunnitteilla on hakea Karjalan paikallishallinnolta tukea katoksellisten ja kiinteällä perustuksella olevien jätepisteiden rakentamiseen vuonna 2020.
Karjalan jätehuollon kehittäminen vaatii ponnisteluja. Infrastruktuuria on kehitettävä merkittävästi. Lisäksi pitää juurruttaa toimintatapoja, joilla vahvistetaan vastuullista suhdetta kuluttamiseen.
Rakennamme WasteLess Karelias -hankkeessa jätepisteen kolmelle venäläiselle ja kahdelle suomalaiselle maaseutukylälle yhdessä paikallisten asukkaiden ja jätehuollon toimijoiden kanssa. Lisäksi koulutamme asukkaita jätteiden lajittelussa ja järjestämme siivoustalkoita koulujen kanssa. Tutkimme, millaisin keinoin maaseudun jätteiden kierrätystä ja lajittelua voidaan tehostaa, ja miten rakennetaan ymmärrystä materiaalikierroista ja niiden kohtalonyhteydestä alueen asukkaiden elämään. Kolmivuotinen hanke huipentuu lopuksi Trash Art -festivaaliin.
Erikoistutkija Kati Pitkänen ja erikoistutkija Taru Peltola
Suomen ympäristökeskus
Lisätietoa:
Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto, Maaseudun sivistysliitto sekä Russian Academy of Sciences/Institute of Economics Petroskoista. Hanketta rahoittaa Karelia CBC -ohjelma.