Uutinen 22.11.2018 klo 13.38
© Kaisa Tuominen
Yhteisöviljelyä, korjauskahvilaa ja kokonaisia yhteiskäyttöön perustuvia kaupunginosia. Lahden kaupunki selvitti jakamistalouden mielenkiintoisimpia esimerkkejä meiltä ja maailmalta.
”Kiertotaloutta viedään Lahdessa jo kunnianhimoisesti eteenpäin monella saralla, mutta jakamistalous on jäänyt vielä puuttumaan kokonaisuudesta. Siksi halusimme selvittää, miten jakamistalous toimii maailmalla ja miten voisimme soveltaa sitä meillä”, projektisuunnittelija Kaisa Tuominen Lahden Ammattikorkeakoulusta kertoo.
Suurkaupunkiin kätkeytyy jakamistalouden verkosto
Maailmankartalta voi löytää kolme jakamistalouden pioneeripaikkaa: Etelä-Korean Soul, San Francisco Kaliforniassa sekä Hollanti.
”Soulissa työstetään vahvasti jakamisen kulttuuria. Kaupungissa on rakenteilla kokonaisia asuinalueita, joissa kaikki jakamisen palvelut löytyvät talojen alakerrasta yhteiskäyttöautoista ja yhteisistä tiloista lähtien. Jakaminen ikään kuin kudotaan sisään yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunki myöntää esimerkiksi tiloja ja avustusta jakamistalousyrityksille. On selvää, että väkirikkaassa Soulissa säästetään tilaa näillä ratkaisuilla”, Tuominen sanoo.
Jakamistalous on yhteisöllinen talouden malli, jossa pyritään siihen, että resurssit olisivat jatkuvassa ja tehokkaassa käytössä. Tavarat, tilat ja taidot otetaan yhteiseen käyttöön. Yleensä jakamistalouteen liittyy jokin alusta, nykyään se on usein nettisovellus tai -sivusto, jonka kautta palveluja pääsee varaamaan tai käyttämään.
”Maailmanlaajuisesti kaupungistuminen on iso trendi ja se osaltaan pakottaa siirtymään jakamistalouteen. Tila yksinkertaisesti loppuu ja monia luonnonresursseja ylikäytetään jo nyt”, Tuominen muistuttaa.
Omenat ja ompelutaidot kaikkien käyttöön
”Hollannin korjauskahvila on oiva esimerkki jakamistaloudesta parhaimmillaan. Korjaustaitoiset ja korjausapua tarvitsevat kohtaavat kahvilassa. Näin voi saada apua vaikkapa rikki menneen talvitakin korjaamiseen tai polkupyörän huoltoon. Olen itse järjestänyt Luonto-Liiton kautta ompelulaneja Lahdessa. Korjasimme kaikkien paikalle saapuneiden vaatteita”, sanoo Tuominen.
Korjauskahvila onkin yksi laajimmalle levinneistä jakamistalousideoista maailmalla – toimintaa löytyy jo 25 eri maasta.
”Meiltä Suomesta voisi viedä maailmalle vaikkapa mallin, jossa puutarhanomistajat jakavat satoaan muille. Esimerkiksi omenoita löytyy loppukesästä monien omakotitaloasujien portinpielestä, ”saa ottaa” -kyltillä varustettuna. Tämä on yksinkertainen ja helposti toteutettava jakamistalouden esimerkki, jossa voidaan myös hyödyntää verkkoa ja karttapalveluita omenapaikoista ilmoittamiseen”, Tuominen muistuttaa.
Yhdysvalloissa hedelmien jako toimii astetta pidemmälle vietynä. Halukkaat käyvät poimimassa ylimääräiset hedelmät omistajien pihoilta ja valmistavat ne säilykkeiksi, joita jaetaan valmistajien ja puutarhanomistajien kesken.
Ideaverstas ja tiloja kaupunkilaisille
Lahdessa on jo hypätty aimo askel jakamistalouden raiteille. Lahden ydinkeskustan tuntumassa sijaitsee Ideaverstas, jossa kuka tahansa voi käyttää yhteisiä verstastyötiloja ja -koneita. Palvelu on toimiva vaikkapa satunnaiselle tuolin tuunaajalle tai yhtä lailla nikkarointia jatkuvasti harrastavalle.
Lisäksi kaupunkiin rakennetaan Varaamo-palvelua, jonka tavoitteena on saada kaupungin monitoimitalot ja muut julkiset tilat tehokkaasti myös ilta- ja viikonloppukäyttöön. Nyt tilat seisovat pitkälti tyhjillään iltaisin. Asukkaat ja yritykset voivat palvelun kautta vuokrata tai varata ilmaiseksi tiloja omaan käyttöönsä kootusti verkossa.
”Varaamo-palvelu tarjoaa esimerkiksi yhdistyksille paljon kaivattuja toimitiloja. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä ei tarvittaisi enää niin paljon uudisrakentamista, kun olemassa olevien tilojen käyttö tehostuu”, Tuominen kertoo.
Helsingissä vastaava palvelu toimii kaupunginkirjaston vetämänä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia vuonna 2019 testikäyttöön avautuvaa Lahden Varaamoa varten.
Yhteisöllisyys kaupungistuvassa maailmassa
Jaetuissa tiloissa ihmiset kohtaavat ja toiminta synnyttää yhteisöllisyyttä, joka on jakamistaloudessa tärkeä näkökulma. Hollanti on luonut Suomeenkin levinneen mallin, jossa vanhukset ja opiskelijat asuvat yhteisissä asuintaloissa, ja nuoret käyttävät osan ajastaan vanhusten kanssa olemiseen ja auttamiseen arjen askareissa. Nuoret voivat asua edullisesti omissa asunnoissaan vastineeksi vanhusten kanssa vietetystä ajasta, joka on muutama tunti viikossa.
Jakamistaloudessa tavoitteena onkin, että toiminta kasvattaisi samaan aikaan sosiaalista pääomaa. ”Olen itse asunut Lahdessa kimppakämpässä, ja en enää koskaan vaihtaisi yksiöön. Yhteiset tilat tuovat ihmisiä aina yhteen, ja se on tärkeää. Ihmisten yksilöllisyys on nykyään todella vahva arvo, mutta uskon, että jakamistalous tulee monipuolistamaan näkökulmaa”, sanoo Tuominen.
Hyvä esimerkki yhteisöllisestä jakamistalouden palvelusta on suomalainen Nappi Naapuri, jossa karttasovelluksen välitykselle voi etsiä ja tarjota erilaisia palveluja koiran ulkoiluttamisesta vaikkapa tietotekniikan saloihin opastukseen.
Kaupunki mahdollistaa muutoksen
Jakamistalouden mahdollistaminen tarkoittaa kaupungeissa usein säännösten muuttamista salliviksi, tai julkisten tilojen vapaampaa käyttöä. Suomen lainsäädäntö tulee haasteeksi joissain tapauksissa. Suomessa kaupungin maalla vuokralla asuva ei voi vuokrata osaa tontistaan kolmannelle osapuolelle esimerkiksi kaupunkiviljelyyn.
San Franciscossa sen sijaan maanomistajalle myönnetään verohelpotuksia kiinteistöverossa tai tontin vuokrassa, jos hän luovuttaa maataan yhteiseen käyttöön kaupunkiviljelyä varten. Suomessakin yhteisöllinen viljely onnistuu, kunhan tontinomistajan ja vuokraajan välillä ei vaihdu raha. Korvaus tilasta voidaan sopia vaikka pienenä sato-osuutena.
”Kunta voi muuttaa säännöksiään siihen suuntaan, että kaupunkilaiset voivat toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä hankkeitaan”, muistuttaa Tuominen.
Lisää aiheesta:
Lisätietoa:
Projektisuunnittelija / Kiertotalouden tradenomi Kaisa Tuominen
Lahden Ammattikorkeakoulu
Kaisa.Tuominen@lamk.fi, puh. 0447085113 tai 050 5580248