Jyväskylän seminaari kokosi alueen kiertotalouden huiput

Uutinen 14.2.2018 klo 15.02
Jyväskylä uutinen 285

Älykkäitä roskiksia, lietteestä ainesosia kännyköihin, jätepihi sairaala, romusta sieppareilla kultaa - lähes satapäinen yleisö osallistui 7. helmikuuta Jyväskylän kaupungintalolla järjestettyyn Keski-Suomi kohti kiertotaloutta 2018 -seminaariin jakamaan tuoreimmat uutiset alueen kiertotaloudesta.

Jätteiden lajittelussa vielä parannettavaa

Jyväskylän Circwaste-osahankkeissa tehdyt havainnot osoittavat, että jätteiden lajittelussa on vielä paljon parannettavaa. Sekajätepusseihin laitetaan paljon biojätettä ja muovikeräykseen päätyy muuta kuin muovia.

Outi Pakarinen ja Tiina Karppinen Keski-Suomen liitosta esittelivät Keski-Suomen jätehuollon nykytilaa sekä kesällä 2017 tehdyn sekajätekoostumusselvityksen tuloksia. Jätepussien sisältöä tutkittiin neljältä alueelta. Selvityksessä biojätteen osuus tutkitussa otoksessa oli yllättävän suuri. Sekajätepussien sisällöstä noin 30 prosenttia oli biojätettä.

Jyväskylän alueelta kerätystä sekajätteestä menee siis noin 5 300 tonnia biojätettä poltettavaksi Tampereelle. Jos biojäte saataisiin kerättyä erikseen, määrästä saataisiin tuotettua noin 5 GWh:n edestä biokaasua. Tämä vastaisi jopa 500 kaasukäyttöisen henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta. Sekajätteen koostumusta selvitetään uudestaan muutaman vuoden kuluttua. Sitä ennen on tarkoitus tehostaa kampanjointia lajittelun parantamiseksi.

Vastaavia tuloksia nousi esiin Suvi Sointusalon (JAMK) esityksessä. Jyväskylässä toteutettiin 200 asukkaan taloyhtiössä muovikeräyskokeilu neljän viikon ajan. Kokeilussa muovinkeräysastioihin päätyi 50 prosenttia muuta kuin muovijätettä. Kokeilun tulosten mukaan ohjeistukselle ja opastukselle on tarvetta muovinkeräyksen parantamiseksi.

Kilpailu tuotti 48 ideaa

Pirkko Melville esitteli kansalaisten kiertotalouden ideakilpailun tuloksia. Ehdotuksia saatiin yhteensä 48, joista osa on jo toteutettu ja osa toteutetaan lähitulevaisuudessa. Ideat käsittelivät muun muassa biokaasuautoilua, muovinkeräyskokeilua ja tavaroiden erilaisia lainaamis- ja kierrätyssovelluksia.

Tanja Oksa esitteli uuden Kankaan alueen älykästä jätehuoltojärjestelmää. Ulkona sijaitsevat Molokin jäteastiat ovat lukolliset ja niiden kautta voidaan tulevaisuudessa saada käyttötietoa esimerkiksi mahdollista laskutusta varten. Älyroskikset välittävät tietoa roskisten täyttöasteesta jäteyrityksille, jolloin hukka-ajoa voidaan välttää. Alueen asunnot on suunniteltu niin, että keittiöihin on jätetty reilusti tilaa erilaisille jätejaeastioille.

Jyväskylään valmistuu vuonna 2020 uusi sairaala Nova, joka keskittyy suunnitteluvaiheesta alkaen jätehuollon järkeistämiseen ja eri jätejakeiden minimoimiseen. Sairaalassa tulee olemaan jätejaekohtaiset vähennystavoitteet, lääkehävikki pyritään minimoimaan sekä luodaan älykäs jätteiden synnyn seurantajärjestelmä ja -mittaristo.

Lietteestä materiaaleja kännyköihin

Jyväskylän yliopiston INKI-hankkeessa tutkitaan alkuaineiden analysointia ja talteenottoa jätevesien lietteistä. Liete poltetaan kuivauksen jälkeen, jolloin siitä saadaan energia talteen. Tämän jälkeen polton tuhka liotetaan. Liotuksen jälkeen ioninvaihtajien kautta halutut aineet saadaan otettua talteen. 30 tonnista jätelietettä voidaan tällä menetelmällä ottaa talteen 13 grammaa palladiumia, joista tehdään kolme palladium sormusta, 3 kiloa harvinaisia maametalleja, joista saadaan materiaalia 600 kännykkään sekä 0,4 tonnia fosforia 20 peltohehtaarin lannoitukseen.

Jyväskylässä tutkitaan, miten 3D-tulostusta voidaan hyödyntää metallien talteenotossa esimerkiksi SER-lajittelussa. 3D-tulostettuun esineeseen voidaan sijoittaa erilaisia ioni- ja molekyylisieppareita. Metalliromua kuningasveteen liottamalla voidaan jopa arvokkaita metalleja kuten kultapartikkeleja saada nestemäiseen muotoon. Valuttamalla vesi erilaisista sieppareista koostuvan 3D-tulosteen läpi, halutut ionit ja molekyylit jäävät tulosteeseen, josta nämä voidaan erottaa talteen.

Jyväskylään suunnitellaan SER-jätteen käsittelyn demolaitosta, jossa on tarkoitus hyödyntää Jyväskylän yliopiston kehittelemiä eri kierrätysmenetelmiä. Valmistuessaan laitos toimisi katalyyttina täyden mittakaavan kaupalliselle SER-jätteen kierrätyslaitokselle. Tällä hetkellä tehdään arvioita siitä, kannattaako demolaitosta toteuttaa.

Lisätietoa


  • Tulosta sivu